TÜRKÇÜLÜK ADINA İSLAM TƏHQİR EDİLMƏZ


Gönderen: Yalquzaq.com   Sänan Türk Kazımoğlu

quran_kitabi

Son zamanlar özlärini ”Türkçü” adlandıran bäzı adamlar çıxır ki, İslam haqqında ağızlarına gäläni danışırlar. İslamı dästäkläyänläri dä “äräb beyinli, äräbläşmiş Türk, keçmiş dövrdän qalan, beyni yuyulmuş, äräb milliyätçisi vä s.” adlandırırlar. Şäxsän män bu tähqirläri özümä qarşı çox eşitmişäm. Çox qäribädir ki, özlärini ”Türkçü” adlandıran bu käslär täk İslam dinini hädäf alırlar. Män başa düşä bilmiräm ki, Türklük mägär bizä İslamı inkar etmäyi vä hätta tähqir etmäyimi söyläyir? Män neçä adamlar tanıyıram ki, belä insaların ucbatından milliyätçilikdän uzaqlaşıblar.

Gälin ävvälcä onu qäbul edäk ki, İslam äräb dini deyil. Bunu İslamın qurucusu Häzräti Mühämmäd (s.ä.s) deyir: “Müsälman dedikdä äräb demäk deyil. Äsl müsälman Allahdan än çox qorxanınızdır”.
Bugün kimsä din adından xoş olmayan häräkät edirsä, o dinin problemi deyil, hämin şäxsin problemidir. Täkcä onu qeyd etmäk kifayätdir ki, on yeddi böyük Türk dövlätinin säkkizi müsälman olub, digär doqquz dövlät isä ya İslamdan ävväl mövcud olub, ya da İslam hälä o dövlätlärä çatmayıb. Bu gün yeddi müstäqil Türk dövlätinin ähalisinin dä äksäriyyäti müsälmandır. Eläcä dä muxtar Türk vilayätlärinin vä Türk qurumlarının çoxunun da dini İslamdır. Millät olaraq da İslama än çox xidmät edän yenä dä Türk milläti olub.
Türk böyüklärindän bäzilärinin İslam haqqındakı fikirlärinä näzär yetiräk. On yeddi böyük Türk dövlätindän biri – Teymurilär dövlätinin qurucusu, Türkün başbuğu Ämir Teymurun hälä sağ olarkän yazdırdığı on iki maddälik qalibiyyät prinsiplärinin ilk maddäsi budur: “Allahın dinini vä Häzräti Mühämmäd (s.ä.s) hökmlärini yaymaq üçün çalışdım. Här zaman, här yerdä İslamı tutdum”.
Yenä böyük Türk dövlätlärindän biri olan Osmanlı dövlätinin qurucusu Osman qazi belä deyir: “Bizim mübarizämiz Allahin dinini dünyaya yayma mübarizäsidir. Yoxsa cängavärlik vä quru döyüş mübarizäsi deyil”.
Digär bir Türk böyüyü Fateh Sultan Mähmädin isä belä dediyi qeyd edilir: “Mänim niyyätim Allah yolunda savaşmaq vä İslam dinini ucaltmaqdır”.
Bunlar kimi neçä-neçä Türk böyüklärinin dä İslam haqqında çox böyük sözläri, fikirläri var. Män sadäcä bäzilärini qeyd etdim ki, özlärini “Türkçu” adlandirib İslamı tähqir edänlär, bälkä keçmişälärinä baxıb ibrät alarlar.
Belä adamlar Azärbaycanda da kifayät qädärdir. Özlärini vätänpärvär sayan bu käslär, deyäsän, heç bayrağımızın yaşıl ränginä fikir vermäyiblär vä ya yaşıl rängin näyin rämzi olduğunu unudublar.
Bayrağımızın göy vä qırmızı rängi nä qädär äzizdirsä, eläcä dä yaşıl rängi äzizdir. Män şäxsän bayrağının bir hissäsini qäbul edib digärini rädd edän adama, kim olur olsun, xain gözündä baxıram. Älbättä, bu mänim subyektiv fikrimdir.
Ola bilär ki, bäziläri İslamın prinsiplärini qäbul etmäyä vä hätta İslamı sevmäyä bilärlär. Bu onların öz işidir. Här käs özünä cavabdehdir. Ancaq sevmäsä belä hörmät etmäyä mäcburdurlar. Çünki än azından özünün mänsubu bildiyi millätin 90%-i müsälmandır. Heç bir käsin, yanlış vä ya doğru, başqalarının dinini tähqir etmäyä haqqı yoxdur. Här käsin öz inancı var. Bu än birinci İslamın ämridir. Necä ki, Qurani Kärimdä Bäqärä suräsinin 256-cı ayäsindä Allah Täala belä buyurur: ”Dindä zorlakılıq yoxdur”. لا إكراه في الدين
Müsälman olmayan digär Türklärä gäldikdä isä onlarla soy, mädänniyyät dil vä s. cähätdän eyniyik. Onları özümüzdän uzaqlaşdırmayacağıq, tam äksinä, onlara lazımi säviyyädä dästäk olacağıq. Necä ki, färqli dinlärdän olan iki doğma qardaşın bir-birinä dästäk olması kimi.
İslam dini Türklärin milli birlik vä bärabärliklärini mühafizä edän än böyük amillärdän biridir. Bu gün Türklük mübarizäsindä olan Türklärin äksäriyyäti müsälmandır. İslam dininin ortaya qoydugu prinsiplär ilä Türk torä vä yaşayışı bir çox cähätdän bir-birinä oxşadığı vä bir-birini tamamladığı üçün, müsälman olan Türklär öz milli varlıqlarını davam etdirmişdirlär.
Än sonda onu qeyd etmäk istärdim ki, İslam dinini qäbul edän Türklärin heç birisi öz milli kimliklärini itirmädikläri halda, digär dinläri qäbul edän Macarlar, Bulqarlar, Karayımlar, Sibirdä yaşayan bir çox Türk boyları artıq öz milli kimliklärini unutmuşdurlar. Här şey göz qabağındadır, älbättä, dusunä bilänlär üçün.